Satakunnassa osakesijoittaminen on Suomen aktiivisimpien maakuntien joukossa, mutta sijoitusvarallisuudessa on huomattavia eroja kuntien välillä. Euroclear Finlandin omistusdatan mukaan keskimääräinen osakeomistus on Pomarkussa yli kolme kertaa suurempi kuin Jämijärvellä.
Pomarkussa osakeomistukset yli kolme kertaa suuremmat kuin Jämijärvellä – Satakunta kuuluu Suomen aktiivisimpiin sijoittajamaakuntiin
Satakunnassa 18,4 prosenttia väestöstä omistaa pörssiosakkeita, mikä tekee maakunnasta Suomen neljänneksi aktiivisimman osakesijoittajamaakunnan suhteessa väkilukuun.
Vaikka sijoittajia on paljon, sijoitusten euromääräinen arvo jää maakunnassa keskimäärin muuta Suomea pienemmäksi. Satakunnassa osakesalkun keskimääräinen arvo on noin 34 500 euroa, kun vertailujoukon keskiarvo on lähes 52 000 euroa. Luvut koskevat Suomen arvo-osuusjärjestelmään rekisteröityjä osakeomistuksia. Ne eivät sisällä esimerkiksi rahastoja, ulkomaisia osakkeita, tai muuta kotitalouksien varallisuutta.
– Satakunta on kiinnostava esimerkki suomalaisesta sijoittamisesta. Maakunnassa osakesijoittajia on väkilukuun nähden paljon, mutta sijoitusvarallisuudessa näkyy merkittäviä paikallisia eroja. Tämä osoittaa, että sijoittamisen yleistyminen on valtakunnallinen ilmiö, mutta varallisuuden kertymiseen vaikuttavat edelleen esimerkiksi tulotaso, ikärakenne ja paikallinen elinkeinorakenne, sanoo Euroclear Finlandin analyytikko Valtteri Väisänen.
Euroclear Finlandin omistusdatan mukaan Satakunnan kuntien välillä on huomattavia eroja keskimääräisten osakeomistusten arvossa.
Keskimääräinen osakeomistus on suurin Pomarkussa, jossa osakesalkun arvo on 51 822 euroa omistajaa kohden. Seuraavina tulevat Nakkila (51 580 euroa), Karvia (50 614 euroa) ja Eurajoki (49 677 euroa).
Toisessa ääripäässä on Jämijärvi, jossa keskimääräinen osakeomistus on noin 15 800 euroa.
– Pomarkun ja Jämijärven välinen ero on yli kolminkertainen. Se havainnollistaa hyvin sitä, kuinka paljon sijoitusvarallisuus voi vaihdella jopa saman maakunnan sisällä. Sijoittaminen näkyy nykyisin laajasti eri puolilla Suomea, mutta sijoitusvarallisuuden määrä jakautuu edelleen epätasaisesti alueiden välillä, Väisänen toteaa.
Pienissä kunnissa väkiluku ja yksittäiset suuret omistukset voivat vaikuttaa keskiarvoihin merkittävästi, mutta luvut kuvaavat samalla alueellisia eroja sijoitusvarallisuuden kertymisessä. Pori-Rauma-vertailu tuo paikallisesti kiinnostavalla tavalla esiin saman ilmiön kuin koko Satakunnan data: sijoittajien määrä ja sijoitusvarallisuuden koko eivät aina kulje käsi kädessä. Porissa sijoittajia on enemmän, mutta Raumalla keskimääräinen salkku on hieman suurempi.
Sijoittamisen yleistyminen näkyy koko Suomessa. Euroclear Finlandin arvopaperikeskusjärjestelmässä osakkeita omistavien kotitalouksien määrä ylitti vuonna 2025 ensimmäistä kertaa miljoonan rajan. Vuoden lopussa osakkeita omisti yli 1,01 miljoonaa kotitaloutta.
Toukokuun 2026 lopussa suomalaisilla oli yhteensä noin 2,6 miljoonaa arvo-osuustiliä.
– Sijoittaminen on yleistynyt ja monipuolistunut Suomessa merkittävästi. Se kertoo, että sijoittaminen ei ole enää vain aktiivisen vähemmistön harrastus, vaan osa yhä useamman kotitalouden varallisuuden rakentamista.Yhä useampi suomalainen osallistuu osakemarkkinoille, mutta sijoituskäyttäytymisessä ja sijoitusvarallisuuden määrässä on edelleen merkittäviä alueellisia eroja, Väisänen sanoo.
Länsi-Suomen maakunnat ja kasvukeskukset ovat edelleen Suomen aktiivisimpia sijoitusalueita, kun taas Itä- ja Pohjois-Suomessa osakesijoittaminen on keskimäärin vähäisempää.
