Haastateltavina Hanna Vainio ja Sari Mattero Euroclear Finlandista sekä Anna Saarentaus John Nurmisen Säätiöstä.
John Nurmisen Säätiö & Euroclear Finland: Yhteistyötä Itämeren hyväksi
Vantaanjoen pilottihankkeessa käsiteltiin vuosina 2018–2020 yli 3600 hehtaaria peltoja kipsillä, mikä vähensi ravinne- ja kiintoaineskuormitusta Vantaanjokeen ja Suomenlahteen, parantaen vesistöjen ekologista tilaa ja virkistyskäyttöarvoa.
Euroclear Finland liittyi mukaan pilotointiin Euroclear-konsernin 50-vuotisjuhlavuotena vuonna 2018 lahjoittamalla hankkeeseen 25 000 euroa. Lahjoitus mahdollisti käytännössä 125 hehtaarin peltoalan kipsikäsittelyn. Tämä vähensi fosforin huuhtoutumista vesistöihin 170 kilogrammalla, mikä vastaa noin 215 ihmisen vuosittaista fosforikuormitusta. Tämä fosforimäärä riittäisi tuottamaan mereen päätyessään 69 tonnia sinilevää.
Hanna Vainio, Euroclear Finlandin toimitusjohtaja: “Yritysyhteistyö on enemmän kuin pelkkää vastuuta, se on etuoikeus. Oli upeaa päästä tukemaan näin konkreettista ja vaikuttavaa hanketta ja nähdä millainen muutos sillä on saatu aikaiseksi Itämeren hyväksi.”
Anna Saarentaus, erityisasiantuntija, John Nurmisen Säätiö: " Yritys- ja yksityislahjoituksilla on merkittävä rooli ympäristöhankkeiden toteutuksessa. Ne mahdollistavat hankkeiden käynnistämisen ja laajentamisen, sekä tuovat taloudellista tukea ja resursseja, joita ilman monet hankkeet eivät olisi mahdollisia.
Tutkijoiden havainnoista liikkeelle lähtenyt kipsikäsittely on osoittautunut tehokkaaksi menetelmäksi maatalouden vesien suojelussa. Lahjoitukset mahdollistivat hankkeen pilotoinnin ja laajentamisen, ja nyt kipsikäsittely on osa viranomaisten keinovalikoimaa.”
Hankkeen nykytila ja tulevaisuus
Kipsikäsittely osoittautui kustannustehokkaaksi tavaksi jopa puolittaa vesistöihin päätyvän fosforin ja kiintoainesten määrä. Sitä on sittemmin laajennettu ja sopeutettu muihin Itämeren rannikkoalueisiin.
Anna jatkaa:
"Lumipalloefekti on ollut merkittävä. Kipsikäsittely on otettu käyttöön laajasti Suomessa ja sitä testataan nyt myös muissa Itämeren maissa, kuten Latviassa, Liettuassa, Puolassa ja Ruotsissa. Tavoitteenamme on jakaa Suomen kokemuksia ja edistää kipsikäsittelyä koko Itämeren alueella."
Itämeren nykytila ja suojelemisen tärkeys
Itämeri kärsii edelleen rehevöitymisestä, joka johtuu pääasiassa maatalouden ravinnekuormituksesta. Vaikka kuormitusta on saatu vähennettyä, vanhojen kuormitusten poistaminen on haastavaa. Ilmastonmuutos pahentaa tilannetta, sillä erityisesti lämpenevät talvet ja sen myötä lisääntyneet sateet huuhtovat ravinteita mereen. EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteena on muun muassa pysäyttää luontokato vuoteen 2030 mennessä, ja elvyttää heikentyneitä ympäristöjä niin maalla kuin merellä. Vuosi 2030 tulee kuitenkin nopeasti ja ilmastonmuutoksen sekä luontokadon vaikutukset ovat jo selkeästi nähtävissä.
Sari Mattero, Sustainability Officer, Euroclear Finland tiivistää:
"Itämeren suojeleminen ja ennallistaminen on tärkeää sen ainutlaatuisen ja herkän ekosysteemin säilyttämiseksi. Itämeren ongelmat eivät ole yksittäisten vaan monen eri tekijöiden summa, kuten rehevöityminen, ylikalastus, vieraslajit ja luontokato, joten on selvää, että sen suojelemiseksi tarvitaan tehokkaampia systeemisiä toimenpiteitä. Meidän kaikkien panosta tarvitaan.”
Mitä jokainen toi tehdä
Yksittäiset kansalaiset voivat tehdä pieniä tekoja, joilla on suuri vaikutus. Näistä omien kulutustottumusten tarkastelu on hyvä esimerkki, erityisesti lihansyönnin vähentäminen ja kasvispainotteisen ruokavalion suosiminen.
Annan vinkit: "Yksittäisen kansalaisen tasolla voidaan tehdä pieniä tekoja, joista muodostuu suurempia kokonaisuuksia. Itämeren suojelu vaatii yhteisiä ponnisteluja ja jokaisen panosta."
Sari jatkaa: “Myös yritysyhteistyöllä on merkittävä rooli Itämeren suojelussa, sen avulla voidaan saada aikaan monia konkreettisia hyötyjä kuten lisätä taloudellista tukea tai kehittää yhdessä innovatiivisia ratkaisuja. Kestävän kehityksen periaatteiden integroiminen omaan liiketoimintaan, kansainvälisen yhteistyön lisääminen sekä ympäristötietoisuuden kasvattaminen omia viestintäkanavia hyödyntäen ovat erinomaisia tapoja vaikuttaa positiivisesti.”
Tulevaisuuden näkymät
John Nurmisen Säätiö jatkaa tavoitteellista työtään jakaa Suomen kokemuksia ja edistää kipsikäsittelyä koko Itämeren alueella. Kansainvälinen yhteistyö ja paikallisten toimijoiden osaamisen lisääminen ovat avainasemassa. Itämeren suojeleminen on välttämätöntä sen ekologisen ja taloudellisen merkityksen vuoksi. Yhteistyöllä ja kestävillä ratkaisuilla voimme turvata Itämeren tulevaisuuden.
Lisätietoja hankkeesta ja Itämeren suojelusta löytyy John Nurmisen Säätiön verkkosivuilta. johnnurmisensaatio.fi/mita-teemme/hankkeet/vantaanjoen-kipsihanke/
